Tavoitteet syyskaudelle

Nyt mulla on ratsastus- ja kehittymismotivaatiota ihan hurjan paljon ja palan innosta, että kohta ratsastustunnit taas alkaa! En myöskään tiedä kuinka kauan tätä harrastusta saan jatkettua, ajallisista- sekä rahallisistasyistä, joten nyt on syytä panostaa ihan täysillä. Tänä syksynä pääsen vielä hyppäreille, varmistin sen juuri, kun avasin pankkitilin ja huomasin, että rahaa olisin jäänyt enemmän kuin luulin säästöön ja jos kaikki työt yms. jutut pitää paikkaansa, saan juuri ja juuri (lue: pienellä avustuksella) kasaan tarvittavan määrän rahaa. Joulunkin jälkeen vähintään normitunnit hoituu, koska olen viel alle 18 ja jos vain saan jouluna/alku-/loppuvuodesta tarpeeksi rahaa kasaan, on keväällä sitten tämän suunnitelman mukaan viimeinen hyppäri. No ei mietitä sitä, koska mun tulevaisuustoiminnat ei ole kauhean selvät ja en halua miettiä sitä sen enempää.

Tästä postauksesta löytyy niitä kamalimpia kuvia eri ratsastuspäivistä, josko tänä syksynä vältyttäisiin niiltä! ;)

Viime keväänä tuli muutamia ongelmia, joita tällä kaudella aion korjata. Ihan pieniä asioita sinänsä, mutta kokonaisuuteen vaikuttaa suurelta osin.

Istunta on mulle ehkä suurinpana ongelmana. Istunnalla vaikuttaa hevosen liikkeeseen ja suoritukseen niin paljon, että ei ole ihmekään, jos mitään ei tapahdu ikinä. Viimeisellä tunnilla huomasin miten paljon pienikin vika vaikuttaa joihinkin heppoihin. On tosi hyvä mennä aina välillä vähän herkemmillä hevosilla, koska useimmat ratsastuskoulun ponit (varsinkin ne, joilla minä menen paljon) antaa ratsastajan virheitä paljon anteeksi, joten en ole huomannut sitä. Jännitän reisillä/polvilla/alapohkeella jonkin verran tai oikeastaan puristan, joten herkempi hevonen jännittyy siitä. Heti kun muistin rentouttaa jalat, muuttui hevonen heti rennommaksi, mukavammaksi ratsastaa ja antoi niskasta periksi paremmin. Itse pääsin kappas vain myös istumaan paremmin, joten muunmuassa puolipidätteet istunnalla onnistui niin hyvin, että heppa olikin vahingossa jo ravissa laukasta. Oli ihan super huomata miten pieni korjaus vaikuttaa hurjan paljon kokonaisuuteen. Nyt kun tiedän missä on vika ja miten korjata se, nyt on tavoitteena saada se toteutumaankin.

Toinen asia, joka pitää korjata on ryhti ja käsien asento. Mulla on nyt kevällä huonontunut ryhti sen pikkuonnettomuuden takia, ja koska ratsastuksella rasitin selkää, se sitten tulehtui, selkä oli erittäin kipeä ajoittain, aloin ennakoiman kipuun jännittämällä eli menemällä pienempään kasaan lähemmäksi hevosta. Se oikeasti auttoi kipuihin, selkärangassa ei vihlonut, mutta näin jälkikäteen mietittynä ei niinkään kannattavaa... Nyt olisi sitten selkä kunnossa joten pitäisi saada takaisin ryhti. Oikeastaan ei sitä ikinä olen olltukaan, joten hankitaan sellainen kokonaan. Ryhdin mukaan myös sisällytän kädet. Kädet pääsi levähtämään melko kirjaimellisesti, on ne nyt jo vähän paremmin kasassa, etten ratsasta kädet puolessa välissä hevosen lapaa ja ihan erillään, mutta edelleen johdan liikaa sisäkädellä, joten kädet leviää aika kauaksi toisistaan ja esimerkiksi ympyrällä unohdan käden sinne kauaksi. Näin en saa hevosta pysymään suorassa, kun vedän kokoajan sisäohjasta päätä sisälle päin.

Tuo jalan rentous varmasti auttaa tähänkin, mutta tiedän, että teen tätä rentonakin huomaamatta. Eli nostan/koukistan jalkaa mm. pohkeenväistössä ylös ja taaksepäin jalkaa. Samalla myös painan kantapään kylkeen. Onneksi olen ollut melko varovainen kannuksien kanssa, mutta valitettavasti muutamaan kertaan olen löytänyt sen kantapään kannuksineen kyljestä kiinni... Siitä eroon ehdottomasti! Kun hevosen saa liikkumaan omalla moottorilla ja herkäksi avuille, ei sitä tarvitse työntää väistöön tai käännnökseen vaan pieni puristus rennolla, pitkällä ja suoralla jalalla toimii mahtavasti.

Jalustimet on myös pidentynyt varmaan viidellä reiällä, mutta huomasin siltikin että tuon selän yhteydessä lyhensin jalustimia muutamalla reiällä ja nyt on taas hieman lyhyempi jalustin. Toisaalta tuo pidennys ei enään ole niin elämää mullistavaa, kun olen jo sen kriisin kerran käynyt läpi. Nyt vaan pitää muistaa pidentää ne tunnin alkupuolella ja jos alkuun tuntuu pitkältä, ei anna sen häiritä vaan sinnitelee ja totuttelee tunnin loppuun asti!

Koska virheitä itsessäni osaan löytää maailman tappiin saakka, listataan vielä pienemmän "sivuvurheet" jotka toivon mukaan korjaantuu isompien ongelmien seurana ja pienellä hiomisella.

- katse, katson hevosen korviin, silmät eteenpäin! 

- istunta, tosin vähän pienempänä käsitteenä, eli istu satulaan, älä jää seisomaan jalustimille.

- istunta, ongelmana tosin on myös se, että istun liikaa. Eli juurikin esteillä istahdan heti satulaan esteen jälkeen, nyt pitäisi jäädä hieman kevyemmin satulasta irti - ei kuitenkaan kokonaan irti!

- hiukset letille!

- ohjat käteen, mulla erityisesti kisoissa valuu ohjat, tuntuma katoaa, hevonen lintsaa.

- huolelliset, harkitut tiet, alan hätiköimään liikaa, kyllä sitä aikaa on, joten rauhallisesti ja huolellisesti vain!

- silmät päähän, muita ei jyrätä! Okei tässä on kylläkin ennemminkin ongelma, että muut jyrää minut..

- paremmat vatsalihakset, jotta pystyy istumaan harjoitusravissa, ja saa ratsastettua istunnalla.
- yllätyspaikoissa mukana hypyssä, tämäkin on jo parantunut, mutta vieläkin on parannettavaa! Vaikka käsi ei ole suusta repimssä enää, on ylävartalon silti oltava ihan oikealla paikallaa, ei metrin jäljessä...

Tää kyllä oli ihan hirveä hyppy kun ponilla alkoi olla virtaa jo aika mahtavasti ja oli tosi vaikea saada kuuntelemaan pidätteet. Lähti sitten hyppyyn semi kaukaa, mutta onneksi tosiaan osasin vähän aavistaa, että vein käden eteen. Poni vaan oli niin nopea että ratsastaja ei kerennyt mukaan.

Ja koska mikään ei riitä, haluan myös vaatia hieman enemmän hevoselta. Ratsastuskoulun hevoset virittää itselleen sen ratsastuskouluponin tilan, jolloin vain laiskoitellaan ja lintsataan jos saa tilaisuuden. Nyt haluan vaatia ihan loppuun saakka sen mitä tehtävänantossa pyydetään. Jos pitää tehdä pohkeenväistöä, myös takajalat on mukana, puolikas suoritus ei riitä. Haluan myös, että siirtymissäkin pysyy hevonen rentona ja niskasta pyöreänä.

Tällaisia tavoitteita tällä kertaa. Niitä on paljon, mutta kaikki on mahdollisia ja ihan tavoitettavissa, kunhan vaan vähän kurkottaa!