...tittidittittittii! Olen Hanna Kanerva, Hennan kaveri (melkein kaimoja, vaan ei ihan). Luulempa että tarkoitus olisi, että kerron ensin itsestäni hieman, ennen kun menen itse aiheeseen? No olkoon menneeksi. Minulla on 7-vuotias puoliylläpitotamma (kamalan pitkä sana!) Nomi. Olen 15-vuotias ja asun Espoossa. Kirjoitan blogia Nomista. Blogiin saa käydä tutustumassa tästä linkistä ja lukijaksi liittyminenkin on ihan sallittua (kauheeta piilomainostusta!). Tämänhetkinen blogini on kaiketi kolme päivää vanha (tai nuori, kukin tavallaan), mikäli oikein muistan. Lukijoita on 26, mikäli se jotakuta kiinnostaa. Miten noin uudella blogilla on noin "paljon" lukijoita? Osa lukijoista on löytänyt nykyiseen blogiini edellisen blogini kautta. Ohhoh, menipäs blogiaiheiseksi. Ehkä en kerro itsestäni enempää täällä Hennan blogissa, se kun ei ollut ihan tämän postauksen se tärkein tarkoitus.
 |
| Tässä on Nomi. Nomi on tainnut aiemminkin esiintyä Hennan postauksissa, kuinka moni tunnisti kyseisen kaunottaren? ;) |
Elikkäs Henna. Henna on pirteä, reipas, mukava ja erittäin avulias ihminen. Aluksi kun en tuntenut Hennaa kunnolla, pidin häntä vähän jopa omituisena (sori :D), kun hän tarjosi apuaan joka asiassa, jutteli ja oli sen oloinen kuin oltaisiin tunnettu pidemmänkin aikaa, vaikka tosiasiassa olimme aika vieraita toisillemme. (Saattaa toki johtua siitäkin, että itse tarvitsen enemmän aikaa, että voin kutsua jotakuta uutta ihmistä kaverikseni.)
Kun oltiin Hennan kanssa tutustuttu ja pidin häntä kaverina, hänestä tulikin täysin normaali ystävä, eikä ollut enään omituista olla niin tuttavallinen. Ratsastin ennen ERT:llä ja Henna usein kuvaili meidän ratsastustunneilla ja vastavuoroisesti minä kuvasin Hennan ryhmää (tosin paljon harvemmin, sillä kyseinen päivä ei ollut minun "tallipäiväni").
Pian vaihdoin kuitenkin tallia, löytäessäni Nomin. Uskollisesti Henna on kuitenkin tarjoutunut todella usein tulemaan Nominkin tallille mukaan kuvailemaan ja auttelemaan, vaikka itse en enään juurikaan ERT:llä käy (liian pitkä matka bussilla). Minun ei yleensä edes tarvitse pyytää Hennaa mukaani tallille, usein hän tarjoutuu ihan itse mukaan.
 |
| Aiheeseen liittymätön kuva kuva Espanjalaisesta lokista. (Liian kuvaton postaus jos lokki ei pääse mukaan!) |
Hevosten kanssa Henna on aina hyvin tarkka kaikesta ja pistää hevosen hyvinvoinnin kaiken edelle. Jos Henna on mukanani tallilla ja katselee vierestä kun laitan Nomille varusteita, saattaa välillä kuulua kommentteja "toi suoja on ehkä vähän liian ylhäällä", "voinko selvittää sen harjan, kun se on niin takkuinen?" tai "Nomi on paras ja ihanin ja kaunen eläin mitä oon ikinä nähnyt ♥ Rakastan ja palvon sitä aina ja ikuisesti!". No okei, ei ehkä ihan tuota viimeisintä, mutta jokatapauksessa. Apua siis saan, vaikkein sitä pyytäisikään.
Juttelemmekin usein Hennan kanssa hevosista (what a suprise!!) ja usein keskustelu ajautuu siihen, kuinka joillekkin ihmisille hevosen huolenpito voi olla niin vaikeaa. Esimerkkinä vaikkapa hyppääminen. Onhan se kiva että hevonen tykkää hyppäämisestä, mutta ei se tarkoita sitä että hyppäämistä voisi harrastaa päivittäin, kun omasta mielestäni kaksi kertaa viikossa on ihan maksimi, mielellään yksi ja sen lisäksi jotain puomi/kavaletti juttuja (toki riippuu myös hevosesta). Jalathan siinä tuhoutuu, jos kamalan usein pitää hyppiä, enkä usko että heppakaan kovin kauaa jaksaa olla lajista niin innostunut.
Henna on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ihminen, siitä olen varma. Jos kaipaat hyvää ja luotettavaa, avuliasta ystävää ja kuvaajaa, kannattaa ehdottomasti tutustua Hennaan!
Keksisinköhän vielä muuta... Empäs taida keksiä enempää tältä erää, toivottavasti piditte tästä, ja kommentteja saa varmaankin jättää. Kiitos kaikille teille lukijoille jotka luitte tämän, olette parhaita, vaikka itse sanonkin! ♥
17 kommenttia:
Aika nätti toi Nomi ja tää oli kiva, millon postaat taas ite? :)
Mulla on tosi paljon postausideoita, mut en oo viittiny postaa, kun musta tuntuu, että lukijat ei pysy enää perässä jos postaan päivän välein :D eli ensi tiistaina tai keskiviikkona :)
Höh, kylhän me pysytään perässä :D
^ Näin :)
Hahhah :D no, enköhän mä voisi postaa jo viikonloppuna :)
Jee! :D Tää on nii kiva blogi :)
Kivakiva :)
Millon vastaat loppuihin kysymyksiin?:)
Aloitin just kirjoittelee :) oon täl hetkellä kipee eikä oo kunnolla ääntä niin en voi tehdä videolla.., :( mutta nyt tulee pitkä kuvallinen postaus sitten :)
Paranemisii :) toivottavasti sit pääset kuitenki lukioon terveenä :)
Kiitti :) Tuskin pääsen ihan "terveenä" lähtemään, mulla kun sattuu aina olemaan nuhat pidempiaikaisia :D Sen takia teen ne kysymyksetkin kirjoitettuina, koska saattaa olla, että ääni on aikas komean kuulloinen pitkäänkin ;)
Onks kivaa mennä lukioon? (:
En tiedä :D On sinäänsä, saan uusia ystäviä. Mutta toisaalta nyt alkaa olla tosi epävarma fiilis, koska en tiedä miten pitäisi olla siellä. Oma minäni on vähän kadoksissa, niin miten pitäisi edes mennä sinne... On vaan niin outo olo, kun pitäisi aloittaa kaikki täysin puhtaalta pöydältä lukuunottamatta sen naarmuja, mutta eiköhän kaikki sitten järjesty :)
Miks sun oma minäs on kadoksissa? :/
Hahhah, no, se nyt on jo ollut jonkin aikaa :) tapahtumien myötä vaan tullut sellainen ennemminkin epävarma olo, aika normaalia, kai? :D Mutta ei siitä sen enempää.
Toi nomi on kyl tosi nätti :) kivaa vaihteluu tällanenki postaus :)
Nomi on <3 kiitos, oli mukava saada omastakin Hanna kirjoittamaan pieni postaus tosiaan tähän väliin :)
Lähetä kommentti